maanantaina, marraskuuta 30

Vielä ehtii liittää nimensä adressiin!

Tällaisen löysin. Ja allekirjoitin. Vielä ehtii allekirjoittaa niin että saa nimensä Novitalle lähetettävään adressiin.

Allekirjoita sinäkin!

lauantaina, marraskuuta 28

Päättelykeijun odotettu vierailu














Kolme päivää marraskuuta jäljellä, tai oikeastaan kaksi, jos tätä päivää ei lasketa. Jos lapaskuuta mietitään, niin kolme. :) Partylite toi minulle mukavia mieltä piristäviä paketteja, ja nyt täällä sitten kynttilät luovat vähän jouluisampaa tunnelmaa.. Ulkonahan siis nurmikko vihertää ja vettä sataa. Eiköhän se joulu sieltä kuitenkin tule, pikkuhiljaa..
Kuvassa näkyy Katja Kallion Sooloilua. Se on suloinen kirja! Samaten kuin P.S. I Love You sopisi kyllä marraskuun iltojen viettoon. Tahtoo vain olla niin, että dvd-boksit ovat nyt enemmän käytössä, kun pitää tikuttaa niin ahkerasti. Joulujutuissa ois tekemistä vaikka kuinka! Valmiiksi ois saatava mm. pipo, palatossut, uusimmassa SK:ssa ollut "röijy" (mikä nimi!), kolmet lapaset (joista toivottavasti edes yhdet ehtivät vielä lapaskuuhun), villasukat, ja paljon pikkujuttuja. Hartiat alkaa pikkuhiljaa vihoitella mutta siinähän vihoittelevat, keväällä ehtii levätä... :P


















Päättelykeijua oli odotettu. Nämä ovat olleet valmiina jo viikon verran mutta kukaan (??) ei ole niitä jaksanut päätellä! Näissä siis ne Novitan alpakat jotka pari viikkoa sitten ostin. Ihanan pehmeät ja suht paksutkin, kun molemmat langat juoksivat puikoilla yhtä aikaa.














Hemmottelin itseäni villasukilla. Pakko myöntää, tätä kuvaa otettaessa olin vaan kätkenyt langanpäät piiloon! Sukat olivat myös käytössä päättelemättöminä muutaman päivän, kunnes sain itseäni niskasta kiinni. Kaikkien aikojen ensimmäisiä villasukkiani en ole päätellyt tähänkään päivään mennessä, ja sille parille en halua seuraajaa! Näiden sukkien lankana on vanha kunnon seiskaveikka, ja värit löysivät toisensa sattumalta lankakorissa vierekkäin köllötellessään..














Pieniä tilauksia. Parilapanen aiheuttaa nyt harmaita hiuksia; lasketaanko se Lapaskuussa mukaan? :D Lankana tässä setissä oli mustaa Tempoa, ja en kyllä tykkää siitä langasta yhtään. En tiedä mikä vastustaa, jotenkin se vain on liian paksua ja liian löysää ja ääää.














Nämä lähtevät herkkujen kanssa samassa paketissa kohti Ranskaa. Ennen paketoimista ne saavat kyllä vielä jonkin koristeen, nappeja tai kukkia. Vielä ei ole kiire, postitontut hakevat paketteja täältä vasta parin viikonpäästä kohti omistajiaan. :) Tässä seiskaveikkaa ja tuntematonta vihreää. Josta tulikin mieleen, joskus aiemmin syksyllä bloggaamani yksinäinen mustavihreä sukka sai kaverin, ja koska Koemaistaja oli niin vikkelä ne omiessaan, en saanut kuvaa edes. :)


















Luulen että Aarrevaihto-parini ei täällä käy, ja mikäli käykin, ei hän vielä tiedä tällaisia saavansa! :) Paketti lähtee matkaan ensi viikolla.. Jännittää kovasti tuoko postimies minulle mitään! Suunnittelin jo, että jos paketin voisi säästää sitten ihan jouluaatolle asti, mutta luulenpa vaan... :D

tiistaina, marraskuuta 17

Tajunnanvirtaa & ainaoikeinsilmukoita














Ei mitään valmista tänään. Tuskin huomennakaan.
Koulu imee kaiken energian, ja kasvattaa ärtymyksen tasoa päivä päivältä; todella miellyttävää ajella kahdeksi tunniksi kouluun ja tulla pois? Lukujärjestystä katsellen koulu näyttää todella löysäilyltä, suorastaan naurettavalta; jos tunnit tiivistettäisiin mahdollisimman hyvin, meillä olisi reilu kaksi päivää koulua viikossa. Toisaalta, ryhmätöitä, ryhmätöitä, ryhmätöitä!!! En ole niissä hyvä, en tosiaan. Haluan itse pitää huolen tehtävän sisällöstä, tällöin en voi syyttää ketään muuta kuin itseäni, jos projekti epäonnistuu. Haluaisin tehdä koulutyöt omalla ajallani, sitten kun minulle sopii (usein viimeisenä iltana!=)), enkä sumplia monien ihmisten aikataulujen viidakossa.

Kuitenkin niitä töitä on pakko tehdä. Jokaisesta kurssista niitä annetaan, ja on tässä syksyn aikana ollut pakko opetella edes jonkinlaiseen ryhmätyöskentelyyn. Syksyn työmäärä on ollut valtava; ryhmätöiden lisäksi on erilaista raporttia ja powerpointia (en osannut käyttää ennen, no, nyt osaan!) on kirjoiteltu milloin mistäkin aiheesta.

Onneksi koulu itsessään on muuttunut mielenkiintoisemmaksi, kuin kuvittelin. Koulutus sisältää markkinointia, viestintää, kieliä, yrittäjyyttä.. ja vastapainoksi keittiö- ja ravintolatunteja! Että eiköhän tuolla nyt viihdy, ja kai tähän projektien kirjoitteluun tulee rutiini, ehkä ne kohta valmistuvat kuin itsestään??

Koulun ryhmätöiden vastapainoksi täytyy tehdä jotain missä ei tarvita kuin yksi käsipari. Sunnuntaina ostamani alpakkalangat muuntautuvat lapasiksi, ja neulepinnasta näytettä tuossa kuvassa. Neulon molemmilla langoilla yhtä aikaa, tulee ihan lämpimän oloiset. Ja pehmoiset! Aion pitää ne ihan kokonaan itselläni, Koemaistajakin jo käski tekemään jotain ihan vaan itselle. :) Tällä tahdilla, mikäli koulujuttuja ei nyt aivan mahdottomasti tule lisää (sillä loppuviikoksi on ihan tarpeeksi tekemistä!) ne ehtivät myös mukaan Lapaskuuhun. :)

Joulukin on jo ihan nurkan takana. Olen henkeen ja vereen jouluihminen, mutta vielä ei tunnu yhtään, että pian sekin on. Joululahjojen miettiminen on kivaa, mutta entä jos niistä tulee stressi? Ja entä, jos kovasti kysellään että mitä itse haluaa, mutta ei tosiaan tiedä, mitä haluaa? Vai voiko sanoa, että haluan 3,5mm Dropsin bambupuikot kiitos?

Osaako joulutontut tehdä sellaisia?














Lämpöä ja valoa syksyiseen pimeyteen, kaverit!

sunnuntaina, marraskuuta 15

Moukan tuuria?


















Blogikissa Sampo on varsinainen linssilude. Sillä riittää virtaa! Ikää on jo 4kk, ja kauheasti se on kasvanut, mutta lapsenmieli ei tunnu häviävän. Tänään se oli varastanut pöydältä kalapihvin, ja eilen sukelteli villisti pahvilaatikoissa käytettävien pehmusteiden seassa. Saisi jo vähän aikuistua. :)

Aiheesta toiseen, taustoitan vähän otsikkoa. Kuvittelin jo bloggaavani tänään Tempo-langasta tehdyn setin, johon kuuluu sekä tytön että pojan lapaset, ja parilapanen. Mitä vielä! Lanka loppui, kun jäljellä oli enää 1/4 parilapasesta! Huomenna kauppaan siis. Kävi kyllä mielessä, että voi kun sellaiselta 24h huoltoasemalta saisi lankaa...














Sateisen shoppailupäivän tuloksena löytyi nämä. Ensikosketus alpakkaan tapahtuu siis tutun ja turvallisen Novitan myötä. Olivat anttilassa vielä plussakorttitarjouksena 3,80e/kerä, eiköhän noista unisukat tule. Lapaskuun aikana saa varmaan tehdä myös takatassujen lämmittimiä vaikkei niitä laskettaisikaan kuun saldoon. :) Täydelliset Naiset 2.kausi oli vain 9,99e, ostinpa sen tikuttelua tahdittamaan. Iittala Outletissa piti käydä myös vähän nuuhkimassa joululahjaideoita. Että ne punaiset kivituikut ovat ihania! Ja hintavia...














Olen aivan ihastunut langan pehmeyteen!














Siinä herkkuja! :) Partylite-vieraita piti jotenkin ruokkia, joten leivoin porkkanapiirakan sitruunarahkakuorrutteella, ja halloumi-katkarapupiiraan. Reseptit hävisivät tohinassa, yllättävää..

tiistaina, marraskuuta 10

Kun on vauhtiin päästy...?

Tällaiset päättelin nyt illalla. Salamavalo tekee niistä hieman räikeämmät mitä oikeasti ovat. :) Lankana 7 veljestä, oli jäänyt veljen lapasista (hän siis itse valitsi värinsä..:D) ja tiesin jo sopivan kohteen tämän värisille... Ja ilmeisesti kelpaakin vielä!:) Puikkoina Dropsin 4-bambut. Ihanat puikot!

Tiina blogissaan listaili tehtävien listaansa. Aloin samalla ajatella, josko tekisin myös omani? En edennyt kuin muutaman "lapaset.. lapaset..." - virkkeen verran, kun tajusin, että kylläpä tulisi tylsä lista. En ole oikein ohjeista neuloja, tykkään tehdä vaan perusneuletta. Olenpa tylsä! Pitäisin kyllä jos oppisin tekemään kauniita pitsejä ja kaikenmaailman kiemuroita, mutta en jaksa opetella. Ja vihaan purkamista! (Okei, päättelemistä kyllä enemmän..) Voisinkin ottaa to do -listalleni ihan ohjeista neulotut lapaset, tämän talven aikana. Siis muunkinlaiset, kuin pelkät peruslapaset. :-)

Neulomuksien sijaan oma tämän hetken to do -listani näyttäisi lähinnä tältä:
* Matkailutuotteen suunnittelu Suomeen saapuville brittimatkustajille -powerpoint
* matematiikan tenttiin lukeminen
* siivousta ja leipomista, huomenna olisi Partylite-kutsut joissa äiti esittelee, ja kaverit tulevat emännöitäviksi, ja villakoirien pesue on taas vähän karannut käsistä
* Matkailutuotteen arviointitehtävä
* Markkinointisuunnitelma -mikä se on? -tehtävä
* atk-etätehtäviä vino pino

Jos näihin lisätään keskeneräiset neuleprojektit...:
* harmaa huopasydänlapanen, puuttuu toinen
* mustavihreät villasukat, 1 ½ sukkaa valmiina
* pikkusiskolle toinen tossu puuttuu
* punakeltaoransseista villasukista puuttuu toinen...

... Ja näihin vielä haaveillut projektit..:
* Regia hand-dye effect palmikkosukat
* Neulehuppari ja villasukat Koemaistajan kummipojan joulupukinpussiin
* Lapaset itselle, malli hakusessa..
* Lapaset Koemaistajalle
* Tilaushempeilylapaset
* Villasukat pikkuserkulle 4 v

JNE JNE JNE.

Kumma juttu miten projekteilla on tapana kasaantua. Vaikka koulujuttuja yrittäisi tehdä tasaiseen tahtiin, silti niitä kai sitten vaan annetaan kerralla paljon tehtäväksi, tai palautusviikko on sama. Maanantaina oli muuten viiniopin koe, tuli opiskeltua saksalaiset viinipredikaatit, ja puna- ja valkoviinin sekä shampanjan valmistuksen erot! Huomisilla keittiötunneilla tiedossa mm. pippuripihviä ja karpalojäädykettä nam. Illalla tuoksuttelen kynttilöitä, ehkä Partylite vie minut taas mennessään, kerron sitten miten törsäsin..... :)

maanantaina, marraskuuta 9

Pala palalta...














Lauantaiaamuna klo 6.15 näytti tältä. Lunta lunta! Pieni ärhäkkä corolla luimisteli ja suti töihin mennessä kinoksissa niin kipakasti että heikompaa olisi hirvittänyt. Ihanaa kun tulee talvi! On niin paljon valoisampaa, ja aamulla kivempi lähteä kouluun tai töihin. Ja raikas ilma on paljon kivempi, kuin tuo mudantuoksu mikä tuolla nyt vallitsee. Saisi tulla lumi takaisin..














Vuosi siihen meni! Kaj Stenvallin "Kenen siirto" valmistui eilen, ollaan sitä Koemaistajan kanssa vuosi pakerrettu kasaan. Viimesen viikon aikana saatiin siihen uutta intoa, kun toin Helsingistä meille uuden palapelin, siinä onkin sitten taas sama 1000 palaa mutta luulisin että tulee nopeammin valmiiksi. Kyseessä on Jan Van Haasterenin palapeli, jossa on yhteen kuvaan tungettu niin paljon asiaa, ettei laskea pysty. Meillä on tämä Departure Hall.














Tässä nyt se koko hempeilysetti. Lankaa jäi niin paljon, vaikka tekisi vielä ihan toisetkin lapaset molemmille, mutta saa nyt nähdä.


















Nämä ovat minulta ensimmäiset Lapaskuuhun kirjattavat rasat. Lanka oli Regian Soffya, jonka joskus heräteostoksena mukaani nappasin, ja toteanpa vaan että ei ikinä enää. Nuhaisen hengitystiet menivät entisestään tukkoon, kun lanka pölisi ja pienenpienet hahtuvat tarttuivat ihoon, vaatteisiin ja sohvaan. Keuhkot on varmaan sisältä vaaleanpunamustat... Valmiissa lapasissa ei sitten moitittavaa oikeastaan ole, muutakuin se, että ne eivät ole vielä päättäneet minne mennä!

Tämä viikko kulunee taas koulun ja koulutöiden merkeissä, ärräpaitaa ei tällä tietoa pueta päälle. Mistä tulikin mieleeni, että sijaisuus yläasteella oli aika hilpeä kokemus, johon kuului mm. puutteellinen ohjeistus, ja köksänryhmän tyylikkäät huijausyritykset; puoli ryhmää istuu pöydässään soppa valmiina lautasella kun toiset kaksi ihmistä vasta ottavat leipiä uunista ja laittavat rahkaa astioihin "kyllä me on saatu alottaa heti kun oma osa on valmis...", suurilla sijaisen valtuuksilla käskin odottaa omaa ryhmäänsä. Vaikka olisivat ennen saaneet vaikka kiivetä seinille, kyllä ainakin mun mielestä pitää odottaa että edes oma pöytäryhmä on valmis?!

Olihan se aika erilaista meininkiä verrattuna amk:n keittiötunteihin, onneksi... ;)