keskiviikkona, heinäkuuta 29

Jotain valmista!

Yleensä mun käsitöillä on tapana jäädä roikkumaan. Vaikka kuinka innostuisin, johonkin tekeminen tyssää ja kerät ja puikot unohtuvat. Tämän, nyt 2,5-vuotiaalle pojalle, tarkoitetun neuletakinkin aloitin tammikuun paikkeilla, ja tein siitä kaukokatseisesti 2-3 -vuotiaan kokoisen. Ihan vaan siltä varalta että se unohtuu kaappiin, ja kun innostus taas iskee, ei poika ole kasvanut siitä ohi. ;)
3 kuukautta se oli jumissa. Kun olisin aloittanut taas, huomasin, että se Suuri Käsityö, jonka ohjetta sovelsin (01/09), oli hukassa! Kun vihdoin sain lehden tutulta lainaan, oli innostus jo vähän taas lopahtanut.. Sunnuntaina kaivoin sen nyt esiin, huomatakseni, että siitä oli tekemättä enää naurettavan pieni pala! Nyt se on (melkein) valmis. Napit enää puuttuu, mutta olen niin iloinen siitä jo ilman nappeja että voisin hihkua! Lankana Novitan Nalle Colori, vaikka ohje neuvoikin aivan muuta. :)
Kamera unohtui kotona käydessä sinne, ja nyt kun olen jälleen "kesäsiirtolaisena" täällä pääkaupunkiseudulla, ainoa mahdollisuus kuvata on tuo kännykkä. Huomenna ehkä saan kamerani takaisin matkaan, parempia kuvia myöhemmin tiedossa. Kuvassa tuo tekele muutenkin näyttää hirveän isolta; ei se sitä oikeasti ole. Ehkä hivenen liian suuri saajalleen, mutta saaja kyllä kasvaa kohisten. :)
Ruoanlaitto on vähän nyt jäänyt, kaiken ajan kuluessa puikkojen parissa. Suunnitteilla on aloittaa jonkinnäköistä neuletoppia/-mekkoa, langat ja pyöröpuikotkin on jo. Valmista voi odotella siinä v.2013 paikkeilla. ;) Myös rakas koemaistaja lähti takaisin Pohjanmaalle töiden loputtua, joten siksikin leivonta vähän hiipuu. Yksin ei pelkästään viitsi leipoa, ja sukulaiset, joiden luona asun, kieltäytyvät syömästä. Ei kuulemma liikaa herkkuja :-).
Huomenna suuntaan kohti Jyväskylää, mökkeilemään ja rallihuumaa tunnustelemaan. 5 päivää vapaata töistä! Kokonaan kesäpesti loppuu 16. elokuuta, jolloin koti kutsuu, ja koulukin. Suuntana matkailun opinnot!

torstaina, heinäkuuta 16

Luovuuden paetessa kärsivällisyyskin katoaa...

Bloggailu tekee selvästi hallaa leipomiselle. Vadelmamurun jälkeen yksikään viritelmä ei ole onnistunut mainittavasti, vaikka mukaan mahtuu sämpylöitä porkkanalla ja ilman, uusi yritys vadelmamurusta ja mustikkamuru. Usko omaan tekemiseen loppuu!


Liinan alla kuvassa kuitenkin mustikkamuru, josta tuli liian kuivaa.. Kerkesin jo uhota koemaistajalle, että palaan ikiajoiksi takaisin mittojen ja reseptien kurinalaiseen maailmaan ja luovun kaikesta luovasta yrittämisestä. Saa nähdä..


Viikkoon mahtui töitä, töitä ja töitä.. Ja hevospäivä! Oli pitkästä aikaa todella kiva ratsastaa, hyvässä seurassa hauskalla hevosella ja ihan mielialan mukaan kentällä, maastossa ja radalla.
Täytyypä vielä mainita, että ensi viikolla grillaillaan tyttöjen kanssa.. ehkä niistä herkuista muistan ottaa kuvia myös, ja voipa olla että jälkkäriksikin päätyy jotain spesiaalia. Blogin kanssa on vielä vähän hakemista, tällä on taipumusta ärhennellä mulle.. :)



Muistakaa syödä tarpeeksi marjoja... :)




maanantaina, heinäkuuta 6

Muruja ja vadelmaunelmia

Vihdoin sain blogin aikaiseksi. Uunissa kypsyy parhaillaan murupiirakka, joka oli tällä kertaa oma sovellus, ja pikkuisen jännittää!

___

Vadelmamuru

Pohja:
4 dl jauhoja
1 dl sokeria
1 kananmuna
ripaus vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
100 g voita

Täyte:
2 dl vispikermaa
n. 1 l vadelmia
sokeria
sitruunamehua

Sekoita sokeri ja jauhot, lisää vaniljasokeri ja leivinjauhe. Sekoita mukaan kananmuna, ja lisää sulatettu voi jonka avulla nypit taikinan. Korppujauhota vuoka, ja painele taikina vuokaan, myös reunoille! Jätä osa taikinasta säästöön. Vaahdota kerma, lisää joukkoon sokerissa ja sitruunamehussa pyöritellyt vadelmat. Laita täyte vuokaan, ja loput murut päälle. Uunissa 200 astetta, n. 35 min.

___

Tällaista siis tänään, lisään kuvan kunhan saan unelman (?) uunista.

Mitä muuta tähän blogiin onkaan tiedossa? Käsitöistä sen verran, että hitaasti/varmasti valmistuu lapasia ja villasukkia, puikoilla on myös 2-vuotiaan neulehuppari. Ikuisuusprojekteina ruudullinen slipoveri (puikoilla 3 vuotta, ja takakappale ja etukappaleesta puolet valmiina...) ja vanha puinen arkku, jonka hionta on vähän vaiheessa.

Tämä tyttö lähtee ehkä syksyllä opiskelemaan ja etsii pienen oman pesän, jossa on tiedossa paljon maistiaisia ja pakastin täynnä herkkuja... Vakituisen koemaistajan roolin on omaksunut Janne. :)

Tästä on hyvä jatkaa...

!! Kuvan lisääminen jäi, sillä siinä vaiheessa kun kameran sai esille, jäljellä oli vain pikkiriikkinen palanen. Rakenteeltaan oli hyvin valuvaa. ;) Mutta valloittavaa! Koemaistaja arvosteli yhdeksikköön. :)